Paljonko Suomessa on työttömiä?

Suomessa on työttömiä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan noin 289 000 heinäkuussa 2026, ja työttömyysasteen trendiluku on 10,5 prosenttia. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) työnvälitystilaston luku on suurempi: heinäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli noin 361 700.

Ero johtuu siitä, että tilastot laskevat työttömyyden eri perustein. Työttömyyden kasvulle on löytynyt useita selityksiä, ja ekonomistit painottavat niitä eri tavoin.

Kaksi tilastoa, kaksi lukua

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otantatutkimus, jossa työttömäksi lasketaan vailla työtä oleva, joka hakee työtä aktiivisesti ja voisi aloittaa sen pian. Heinäkuun luvun virhemarginaali on ±23 000.

Kuukausiluvut vaihtelevat kausien mukaan: tammikuussa 2026 työttömiä oli 295 000, toukokuussa 376 000 ja heinäkuussa 289 000. Trendiluku tasoittaa vaihtelun, ja se on pysynyt vuoden 2026 alusta 10,3 ja 10,8 prosentin välillä.

KEHA-keskuksen työnvälitystilasto perustuu rekisteriin. Se laskee mukaan kaikki työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneet, myös kokoaikaisesti lomautetut. Akava Worksin pääekonomisti Pasi Sorjonen kirjoitti 2.9.2026 julkaistussa katsauksessaan, että heinäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli noin 361 710, eli noin 22 700 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ilman lomautettuja työttömiä oli 344 780, ja heistä yli vuoden työttömänä olleita noin 143 150. Rekisterin työttömien määrä on heinäkuussa tavallisesti vuoden korkein, kun Tilastokeskuksen kausitasoittamaton työttömyysaste oli samassa kuussa 9,9 prosenttia ja trendi 10,5 prosenttia.

Työttömyyden kasvun syyt

Suomen Pankin syyskuun 2026 väliennusteen mukaan työmarkkinoiden hidasta elpymistä selittää ensisijaisesti työn heikko kysyntä. Avoimia työpaikkoja oli heinäkuussa 27 700, vain 400 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi nousi loppuvuonna 2025 yli 10 prosentin ja on pysynyt lähes ennallaan vuoden 2026 alusta.

Kysynnän heikkoutta selitetään kotimaan tilanteella. Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta arvioi Ylelle tammikuussa 2026, että laskusuhdanne johtuu pääasiassa heikosta kotimaisesta kysynnästä ja kotitalouksien nousseesta säästämisasteesta. Viennin kehitys on hänen mukaansa ollut kohtuullista. Suomen Pankin mukaan yksityinen kulutus kasvoi vuoden 2026 toisella neljänneksellä vain 0,1 prosenttia.

Julkisen talouden sopeutus nousee esiin usean asiantuntijan arvioissa. Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo toteaa, että julkisen sektorin säästöt vähentävät suoraan julkisen sektorin työpaikkoja. Maliranta katsoo hallituksen sopeutustoimien heikentäneen kokonaiskysyntää suoraan ja tulevien odotusten kautta.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen nosti tammikuussa 2026 esiin toisen tekijän: yritykset ja julkiset työnantajat hakevat tuottavuuden kasvua karsimalla kustannuksia eikä investoimalla ja laajentamalla toimintaa.

Työvoiman tarjonta on kasvanut samaan aikaan, kun työn kysyntä on hiipunut. Suomen Pankki nimeää kesäkuun 2026 ennusteessaan tarjonnan kasvattajiksi eläkeuudistusten pidentämät työurat, runsaan nettomaahanmuuton sekä työttömyys- ja sosiaaliturvaan lisätyt aktiivisen työnhaun velvoitteet. Osa ihmisistä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelta työnhakijoiksi, ja Malirannan mukaan se selittää, miksi työttömyysluvut näyttävät synkemmiltä kuin työllisyysluvut. Heinäkuussa 2026 työllisiä oli 2 637 000 eli yhtä paljon kuin vuosi sitten, mutta työttömiä oli 20 000 enemmän.

Maahanmuuton vaikutuksesta on käyty erillistä keskustelua. Uusitalo viittasi Ylen haastattelussa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n laskelmiin, joiden mukaan sekä työttömien maahanmuuttajien että Suomessa syntyneiden työttömien määrä on kasvanut, jälkimmäisten jonkin verran enemmän. Akava Worksin katsauksen mukaan suomen- tai ruotsinkielisiä työttömiä oli heinäkuun lopussa 265 840 eli 77,1 prosenttia kaikista työttömistä. Kahdessa vuodessa muunkielisten työttömyys kasvoi suhteellisesti enemmän, 27 prosenttia, kun suomen- ja ruotsinkielisillä kasvu oli 19 prosenttia. KEHA-keskuksen mukaan ulkomaalaisten työnhakijoiden lukuun vaikuttavat myös helmikuussa 2026 voimaan tullut toimeentulotukiuudistus ja tilapäistä suojelua saavien siirtyminen kuntien palveluihin.

Suomi EU:n työttömyystilaston kärjessä

EU:n tilastovirasto Eurostatin mukaan Suomen työttömyysaste oli heinäkuussa 2026 10,5 prosenttia, EU-maiden korkein. Espanjassa luku oli 10,0 prosenttia ja Ruotsissa 8,6 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo oli 6,1 prosenttia. Suomi nousi Ylen mukaan listan kärkeen marraskuussa 2025.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist huomauttaa, että EU:n keskiarvo on alempi kuin Suomen rakenteellinen työttömyys, jonka eri arviot sijoittavat noin 7 prosenttiin. Rakenteellinen työttömyys tarkoittaa tilannetta, jossa työllistyminen on vaikeaa, vaikka työtä olisi tarjolla. Loput Suomen työttömyydestä on Appelqvistin mukaan suhdanneluonteista. Pylkkänen vertasi Suomea Saksaan: talous kasvaa Saksassa yhtä heikosti kuin Suomessa, mutta työttömyysaste oli marraskuussa 2025 vain 3,8 prosenttia.

Lue myös: Paljonko rahaa joululahjaksi?

Ennuste ja lukujen ajantasaisuus

Suomen Pankki ennustaa työttömyysasteen trendin pysyvän vuonna 2026 lähes nykyisessä 10,4 prosentissa, laskevan vuonna 2027 9,8 prosenttiin ja vuonna 2028 9,0 prosenttiin. Ennuste nojaa talouskasvuun: bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,7 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027. Suurin epävarmuus liittyy Iranin konfliktin aiheuttamaan energiasokkiin, joka pitkittyessään heikentäisi kasvunäkymiä.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen arvioi Ylelle 1.9.2026, että työttömyyden kasvu on pysähtynyt, mutta tilanteen paraneminen vie vielä aikaa. Sorjosen mukaan KEHA-keskuksen tilastoissa ei ollut heinäkuussa merkkejä nousun taittumisesta.

Usein kysytyt kysymykset