Paljonko Suomella on velkaa?

Suomen valtionvelka oli vuoden 2025 lopussa 187,7 miljardia euroa, mikä vastaa 66,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Asukasta kohden laskettuna velka on noin 34 000 euroa jokaiselle suomalaiselle.

Jos lasketaan mukaan koko julkinen velka, johon kuuluvat valtion lisäksi kunnat, kuntayhtymät ja sosiaaliturvarahastot, luku nousee 89,1 prosenttiin BKT:stä eli noin 250 miljardiin euroon.

Velka kasvaa edelleen. Vuonna 2025 Suomi otti 17,8 miljardia euroa uutta nettolainaa, ja vuodelle 2026 valtiovarainministeriö ennustaa nettolainanoton olevan yli 13 miljardia euroa.

Valtionvelka ja julkinen velka ovat eri asioita

Suomen veloista puhuttaessa törmää kahteen eri lukuun, jotka sekoittuvat helposti.

Valtionvelka tarkoittaa pelkästään valtion budjettitalouden velkaa. Valtiokonttori vastaa sen hallinnasta, ja se rahoitetaan laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia ja joukkovelkakirjalainoja kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Tämä luku oli vuoden 2025 lopussa 187,7 miljardia euroa.

Julkinen velka on laajempi käsite. Se kattaa valtion lisäksi kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunnan sekä lakisääteiset työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot.

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen EDP-velka oli vuoden 2025 lopussa 250,5 miljardia euroa eli 89,1 prosenttia BKT:stä.

EU-tasolla valtion velkaantumista seurataan nimenomaan julkisen velan BKT-suhteella. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvona on 60 prosenttia BKT:stä, jonka Suomi ylitti selvästi.

Lue myös: Paljonko kodinkoneet kuluttavat sähköä?

Mistä velka on kertynyt?

Suomella oli ennen 1990-luvun lamaa vain vähän valtiollista velkaa. Lama iski rajusti: julkinen talous romahti, työttömyys nousi 20 prosenttiin ja valtio velkaantui voimakkaasti muutamassa vuodessa.

Velka saatiin osin hallintaan 2000-luvulla talouskasvun ja sopeutustoimien ansiosta, mutta vuoden 2008 finanssikriisi käänsi kehityksen uudelleen. Sen jälkeen Suomen BKT supistui useana vuotena, kun teollisuuden rakennemuutos ja Nokian lasku söivät vientituloja.

Koronapandemia lisäsi vuosina 2020–2021 velkataakkaa kaikissa länsimaissa, Suomi mukaan lukien. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 nosti energian hintoja ja kiihdytti inflaatiota.

Samalla Suomi on kasvattanut puolustusmenojaan: Nato-jäsenyyden myötä Suomi on sitoutunut nostamaan ne viiteen prosenttiin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä, ja merkittävä osa velkaantumisesta kytkeytyy F-35-hävittäjähankintaan sekä muihin puolustusinvestointeihin.

Rakenteellinen ongelma on väestön ikääntyminen. Eläkeläisten määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee ja hoivapalveluiden kustannukset nousevat, kun työikäisten osuus pienenee.

Tämä vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista riippumatta suhdannetilanteesta.

Kenelle Suomi on velkaa?

Valtiokonttori lainaa rahaa laskemalla liikkeeseen valtion joukkovelkakirjalainoja kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

Suomen valtionlainojen sijoittajapohja on Valtiokonttorin mukaan nykyisin lähes kokonaan ulkomainen: vain muutama prosentti velasta on kotimaisten sijoittajien käsissä.

Sijoittajapohjan ydin koostuu institutionaalisista sijoittajista Euroopassa, mukaan lukien Pohjoismaat ja Britannia. Kotimaiset työeläkeyhtiöt, jotka aiemmin olivat merkittävä rahoittajaryhmä, ovat pääosin korvautuneet kansainvälisillä sijoittajilla.

Suomen luottoluokitus on S&P Global Ratingsin mukaan AA+, mikä kertoo vahvasta lainanantomaineesta. Korkea luottoluokitus pitää lainakustannukset kohtuullisena: valtionvelan korkokulut olivat vuonna 2025 noin 3 miljardia euroa.

Miten Suomen velka suhteutuu muihin maihin?

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa julkisen velan viiteraja on 60 prosenttia BKT:stä. Suomi ylittää sen, mutta ei ole eurooppalaisessa vertailussa erityisen velkainen maa.

Euroopan komission tietojen mukaan vuonna 2024 EU-maiden julkisen velan mediaani oli noin 80 prosenttia BKT:stä. Kreikan velka oli yli 160 prosenttia, Italian noin 135 prosenttia ja Ranskan noin 112 prosenttia.

Suomen 89 prosentin taso on korkea pohjoismaisessa vertailussa: Ruotsilla julkinen velka oli samaan aikaan alle 50 prosenttia ja Norjalla vielä vähemmän, kun öljyrahasto jätetään laskuista. Tanskalla velkasuhde oli noin 30 prosenttia.

Pohjoismaisessa viitekehyksessä Suomi on siis selvästi velkaantuneempi kuin naapurinsa, vaikka eurooppalaisessa vertailussa luvut näyttävät kohtalaisilta.

Milloin velka kääntyy laskuun?

Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan julkisen talouden alijäämä syveni 4,5 prosenttiin BKT:stä vuonna 2026, kun F-35-hävittäjätoimitusten kirjanpidolliset vaikutukset näkyvät lukuihin viiveellä. Velkaantuminen jatkuu siis lähivuosina.

Loppuvuodesta 2025 saavutettiin laaja parlamentaarinen sopimus julkisen talouden hoidosta, jonka tavoitteena on hillitä velkaantumiskehitystä vaalikaudet ylittävällä finanssipoliittisella kehikolla.

Suomen valtiolla on vielä liikkumavaraa, koska luottoluokitus on korkea ja sijoittajakysyntä lainoille on pysynyt vahvana.

Velkaantumisen taittaminen edellyttää kuitenkin joko kasvua, menoleikkauksia tai veronkorotuksia, todennäköisesti yhdistelmää kaikista kolmesta. Väestön ikääntyminen tekee tästä yhtälöstä jatkuvasti haastavampaa.

Usein kysytyt kysymykset