Paljonko saan eläkettä
|

Paljonko saan eläkettä?

Eläkkeen tarkkaa summaa ei voi sanoa ilman tietoa työhistoriasta, ansiotasosta ja eläkeiästä, mutta suuntaa antaa tämä: Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke oli vuonna 2024 tasan 2 100 euroa, mediaanieläke 1 848 euroa.

Eläke koostuu useimmiten kolmesta osasta: oman työuran kerryttämästä työeläkkeestä sekä Kelan maksamasta kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä, jotka täydentävät pientä tai olematonta työeläkettä.

Mistä eläkkeen suuruus muodostuu

Suomalainen eläke lepää kolmen pilarin varassa.

Työeläke on näistä suurin ja henkilökohtaisin. Se karttuu 1,5 prosenttia vuodessa ansioista koko työuran ajalta. Jos ansaitset 3 000 euroa kuukaudessa eli 36 000 euroa vuodessa, kertyy sinulle siitä eläkettä 540 euroa vuodessa eli 45 euroa kuukaudessa per työvuosi.

Kolmekymmentä työvuotta samalla palkalla tuottaisi siis noin 1 350 euron kuukausieläkkeen. Yrittäjillä vastaava laskenta tehdään YEL-työtulon perusteella.

Kansaneläke on Kelan maksama perusturva niille, joiden työeläke jää pieneksi. Vuonna 2026 täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 787,07 euroa kuukaudessa.

Kansaneläke pienenee sitä mukaa, kun työeläke kasvaa, ja lakkaa kokonaan, kun työeläke ylittää noin 1 600 euroa kuukaudessa.

Takuueläke on eläkejärjestelmän alin turvaverkko. Se takaa sen, että kaikkien eläkkeiden yhteismäärä on vähintään 990,90 euroa kuukaudessa (vuonna 2026). Jos muut eläkkeet jäävät alle sen, Kela maksaa erotuksen takuueläkkeenä.

Mihin luku perustuu ja miten se lasketaan

Työeläkkeen laskentaperuste on yksinkertainen: jokainen ansaittu euro rekisteröityy eläkejärjestelmään. Karttumisprosentti on 1,5 prosenttia vuodessa kaikilla alle 53-vuotiailla.

53–62-vuotiailla se oli pitkään korkeampi, mutta vuoden 2017 eläkeuudistuksessa korotettua karttumaa alettiin ajaa asteittain alas.

Eläkkeelle jäädessä jokaisen työvuoden ansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Vuoden 2026 palkkakerroin on 1,712. Maksussa olevia eläkkeitä korotetaan vuosittain työeläkeindeksillä, joka oli vuonna 2026 noin 0,88 prosenttia, kertoo Eläketurvakeskus.

Oman arvioidun eläkkeensä näkee helpoimmin Eläketurvakeskuksen ylläpitämästä Työeläke.fi-palvelusta, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Palvelu näyttää tähänastisen karttuman ja ennusteen tulevasta eläkkeestä eri eläkkeellejäämisiän mukaan.

Mitkä tekijät vaikuttavat eläkkeen määrään

Ansiotaso ja työuran pituus ovat ratkaisevimmat muuttujat. Mutta niiden lisäksi eläkkeeseen vaikuttavat useat muut tekijät.

Eläköitymisikä vaikuttaa suoraan. Alimmat vanhuuseläkeiät ovat 1955–1962 syntyneillä 63–65 vuotta, ja vuonna 1965 tai myöhemmin syntyneillä se on 65 vuotta.

Jokainen kuukausi, jonka työskentelee alimman eläkeiän jälkeen, tuo lykkäyskorotuksen: 0,4 prosenttia per kuukausi eli 4,8 prosenttia per vuosi.

Perhesuhteet vaikuttavat kansaneläkkeeseen. Yksin asuva saa enemmän kansaneläkettä kuin puolison kanssa asuva, koska täysi kansaneläke on yhteistaloudessa 702,69 euroa kuukaudessa (2026) vastaan yksin asuvan 787,07 euroa.

Sukupuoli selittää osan erosta tilastoissa. ETK:n mukaan miesten keskieläke vuonna 2024 oli 2 349 euroa ja naisten 1 893 euroa. Ero juontaa pääosin erilaisista työhistorioista, hoitovapaiden pidemmästä kestosta ja palkkaeroista.

Osa-aikatyö ja katkot kerryttävät vähemmän. Ansiosidonnainen eläke seuraa suoraan ansioita, joten lyhyet tai osa-aikaiset työsuhteet näkyvät lopulta eläkkeen määrässä.

Lue myös: Paljonko vettä pitää juoda päivässä?

Oman eläkkeen laskeminen käytännössä

Yksinkertaisin tapa arvioida oma tuleva eläke on kirjautua Omat eläketietosi -palveluun osoitteessa tyoelake.fi. Palvelu laskee arvion automaattisesti.

Jos haluat laskea suuntaa-antavan arvion itse, periaate on seuraava: laske yhteen kaikki verotettavat vuosiansiot koko työuralta, kerro yhteissumma 0,015:llä (karttumisprosentti) ja jaa 12:lla.

Tulos on karkea arvio kuukausieläkkeestä ennen veroja. Laskukaava ei huomioi palkkakerrointa eikä muita korjauksia, joten lopullinen luku on useimmiten hieman suurempi.

Jos arvioit jääväsi pienelle työeläkkeelle, tarkista oikeutesi kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen Kelan palvelunumerosta tai omaKanta-palvelusta. Hakemukset Kelan eläkkeisiin voi tehdä samaan aikaan kuin työeläkehakemuksen.

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko saan eläkettä 2 000 euron kuukausipalkalla?

2 000 euron kuukausipalkasta karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa eli 30 euroa kuukaudessa per työvuosi. Kolmenkymmenen vuoden työuralla karttuma olisi noin 900 euroa kuukaudessa. Kansaneläke täydentäisi tätä, koska summa jää alle 1 600 euron rajan.

Milloin eläkettä voi alkaa saada?

Alin vanhuuseläkeikä vaihtelee syntymävuoden mukaan. Vuonna 1965 tai myöhemmin syntyneillä se on 65 vuotta. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen voi aloittaa 61-vuotiaana, mutta se pienentää lopullista eläkettä pysyvästi.

Mikä on takuueläke ja kenelle se maksetaan?

Takuueläke on eläkejärjestelmän pohjaturva, jonka Kela maksaa automaattisesti, jos kaikkien eläkkeiden yhteismäärä jää alle 990,90 euron kuukaudessa (2026). Se ei vaadi erillistä hakemusta, jos hakee samalla myös muita eläkkeitä.

Vaikuttaako osa-aikatyö tai hoitovapaa eläkkeeseen?

Kyllä, molemmat vaikuttavat. Osa-aikatyö kerryttää eläkettä pienempien ansioiden mukaan. Hoitovapaat eivät pääsääntöisesti kerrytä eläkettä, ellei niille ole maksettu kotihoidon tukea tai vastaavaa etuutta. Pitkät hoitovapaat voivat siten pienentää lopullista eläkettä merkittävästi.