Paljonko palkasta jää käteen?

Palkasta jää käteen tyypillisesti 60–75 prosenttia bruttopalkasta. Tarkan nettosumman määrittää tulojen suuruus, kotikunta, mahdolliset vähennykset ja sivutulojen määrä.

Pienituloisilla veroprosentti voi jäädä alle 20%, kun taas suurituloisilla se nousee selvästi yli 40%.

Verotuksen rakenne ja mistä prosentti muodostuu

Suomessa palkasta perittävä kokonaisvero koostuu useasta osasta, ei pelkästään tuloverosta.

Kunnallisvero on suurimmalle osalle palkansaajista merkittävin yksittäinen erä. Vuonna 2026 kunnallisveroprosentit vaihtelevat kuntien välillä 4,36 ja 10,86 prosentin välillä. Lisäksi maksetaan valtion progressiivista tuloveroa, joka nousee portaittain tulojen kasvaessa.

Palkasta pidätetään myös pakollisia sosiaalivakuutusmaksuja:

• Työeläkemaksu (TyEL): 7,15 prosenttia alle 53- ja yli 62-vuotiaille, 8,65 prosenttia 53–62-vuotiaille (2025)
• Työttömyysvakuutusmaksu: 0,59 prosenttia
• Sairausvakuutuksen päivärahamaksu: 1,01 prosenttia

Nämä kaikki vähennetään bruttopalkasta ennen kuin rahaa näkyy tilillä.

Tulotaso ratkaisee: esimerkkejä eri palkkatasoilta

Verohallinnon laskurin perusteella voidaan hahmottaa, mitä käteen jää eri tulotasoilla. Seuraavat luvut ovat suuntaa-antavia ja perustuvat keskimääräiseen kunnallisveroprosenttiin noin 8,0 prosentin tasolla (2025).

• 2 000 euroa kuukaudessa: Veroprosentti on noin 18–22. Käteen jää noin 1 580–1 640 euroa.
• 3 000 euroa kuukaudessa: Veroprosentti on noin 25–28. Käteen jää noin 2 160–2 250 euroa.
• 4 000 euroa kuukaudessa: Veroprosentti on noin 30–33. Käteen jää noin 2 680–2 800 euroa.
• 6 000 euroa kuukaudessa: Veroprosentti on noin 38–42. Käteen jää noin 3 480–3 720 euroa.

Tarkan luvun saa Verohallinnon verokorttilaskurilla osoitteessa vero.fi.

Nämä tekijät muuttavat nettosummaa

Tulotason lisäksi useampi muuttuja vaikuttaa siihen, kuinka paljon tilille lopulta tulee.

Kotikunta vaikuttaa merkittävästi, koska kunnallisveroprosentti vaihtelee kunnittain jopa kuuden prosenttiyksikön verran. Helsingissä kunnallisveroprosentti on 5,60, kun se pienissä kunnissa saattaa olla lähes kaksinkertainen.

Kirkollisvero lisää verorasitusta noin 1,0–2,0 prosenttiyksiköllä, jos kuuluu evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan. Seurakunnasta eroaminen pienentää veroprosenttia välittömästi.

Vähennykset voivat laskea veroprosenttia huomattavasti. Ansiotulovähennys, perusvähennys ja työtulovähennys tehdään automaattisesti. Kotitalousvähennys, asuntolainan korkovähennys ja matkakuluvähennys on haettava itse.

Luontoisedut kuten autoetu tai puhelinetu nostavat verotettavaa tuloa, vaikka ne eivät näy tilillä rahana.

Sivutulot, yrittäjyys ja muut tulot

Kun palkkatulon rinnalle tulee sivutuloja, verotus kiristyy, koska progressiivinen tulovero lasketaan kaikkien tulojen yhteismäärästä.

Sivutoiminen freelancer tai toiminimellä toimiva maksaa palkkatulon päälle yrittäjän eläkemaksun (YEL), joka on noin 24,1 prosenttia laskennallisesta työtulosta alle 53-vuotiaalle. YEL-maksu on kuitenkin vähennyskelpoinen verotuksessa.

Osakeyhtiö mahdollistaa joustavamman tulojen nostamisen: palkan ja osinkojen yhdistelmällä kokonaisverorasitusta voidaan optimoida laillisesti. Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan osinkotulosta maksetaan tietyissä tilanteissa vain noin 26 prosentin kokonaisvero.

Pääomatulot kuten vuokratulot tai osingot verotetaan erillisellä pääomatuloverokannalla: 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta (2025). Pääomatulojen verotus ei siis riipu ansiotulojen määrästä.

Tarkimman kuvan omasta tilanteesta saa ottamalla huomioon kaikki tulonlähteet yhdessä ja laskemalla kokonaisveroprosentin Verohallinnon OmaVero-palvelussa.

Usein kysytyt kysymykset