Paljonko kahvissa on kofeiinia?

Yksi kuppi eli 1,25 desilitraa suodatinkahvia sisältää Ruokaviraston mukaan noin 60-135 milligrammaa kofeiinia. Suomessa asialla on tavallista suurempi painoarvo, sillä maa tunnetaan yhtenä maailman suurimmista kahvinkuluttajista asukasta kohden laskettuna.

Määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti valmistustavan mukaan: espresso, pikakahvi ja kylmäuutto tuottavat kaikki erilaisen kofeiiniannoksen, vaikka kuppikoko pysyisi samana. Suomalaisille aikuisille turvallisena pidetty kokonaismäärä on korkeintaan 400 milligrammaa vuorokaudessa.

Kofeiinimäärän tausta

Ruokaviraston kofeiinitiedot perustuvat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n vuoden 2015 arvioon kofeiinin turvallisesta saannista. Sen mukaan terve aikuinen voi nauttia kofeiinia korkeintaan 400 milligrammaa vuorokaudessa ja korkeintaan 200 milligrammaa yhdellä kertaa ilman, että se yleensä aiheuttaa haittavaikutuksia. Raskaana oleville ja imettäville raja on tiukempi, alle 200 milligrammaa vuorokaudessa tai kerta-annoksena.

Vuoden 2024 lopulla julkaistut uudet kansalliset ravitsemussuositukset ottivat kahvinjuonnin ensimmäistä kertaa mukaan yksityiskohtaisiin suosituksiin: kohtuullisena pidetään 1,25-5 desilitraa suodatettua kahvia päivässä.

Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab ei pitänyt rajausta yllättävänä, sillä suomalaisten keskimääräinen kahvinkulutus mahtuu jo nyt suositellun määrän sisään.

Valmistustapa ratkaisee kofeiinimäärän

Kofeiinin määrään vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka kauan vesi on kosketuksissa kahvijauheen kanssa ja kuinka paljon jauhetta käytetään suhteessa veteen. Suodatinkahvissa vesi valuu jauheen läpi useita minuutteja, mikä uuttaa kofeiinia tehokkaasti.

Espresso taas valmistetaan painamalla kuumaa vettä hienojakoisen jauheen läpi noin 25 sekunnissa, joten yksittäinen annos jää pieneksi, vaikka kofeiinipitoisuus tilavuutta kohden on korkea.

Myös pavulla on väliä. Robusta-pavuista valmistetussa kahvissa on selvästi enemmän kofeiinia kuin arabica-pavuista valmistetussa, karkeasti jopa kaksinkertainen määrä. Suomessa suositaan perinteisesti vaaleapaahtoista arabica-kahvia, mikä osaltaan selittää, miksi suomalainen kuppikahvi asettuu usein kansainvälisten taulukoiden keskivaiheille.

Kofeiinimäärät kahvityypeittäin

Kahvityyppien väliset erot näkyvät selvästi, kun niitä vertaa keskenään:

• Suodatinkahvi (1,25 dl kuppi): 60-135 milligrammaa.
• Espresso (noin 30 ml annos): keskimäärin 29-100 milligrammaa riippuen pavusta ja paahtoasteesta.
• Pikakahvi (2,4 dl kuppi): noin 60 milligrammaa, hieman vähemmän kuin vastaavan kokoisessa suodatinkahvissa.
• Kofeiiniton kahvi: ei ole täysin kofeiiniton, vaan sisältää Mayo Clinicin mukaan tyypillisesti alle viisi milligrammaa kupillista kohden.

Kylmäuutettu kahvi eli cold brew poikkeaa muista valmistustavoista, koska jauhetta uutetaan kylmässä vedessä jopa 12-24 tuntia. Pitkä uuttoaika tekee tiivisteestä väkevän, minkä vuoksi cold brew sisältää tyypillisesti enemmän kofeiinia tilavuutta kohden kuin suodatinkahvi. Tarkkaa milligrammamäärää on vaikea antaa, koska se riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka paljon tiivistettä lopulta laimennetaan vedellä tai maidolla.

Yleisiä harhaluuloja kofeiinista

Yleinen harhaluulo on, että tummapaahtoinen kahvi sisältää aina enemmän kofeiinia kuin vaaleapaahtoinen. Raa’an, paahtamattoman kahvipavun kofeiinipitoisuus on jopa prosentin verran pavun painosta, kertoo Verkkouutiset.

Paahtaminen keventää papua veden haihtuessa, mutta ei hävitä kofeiinia juurikaan, joten paahtoaste vaikuttaa lopulliseen kofeiinimäärään yllättävän vähän verrattuna esimerkiksi kahvin määrään tai uuttoaikaan.

Toinen väärinkäsitys koskee makua. Voimakkaan makuinen kahvi ei automaattisesti sisällä enemmän kofeiinia, sillä katkeruus ja voimakkuus syntyvät pääosin paahtamisessa muodostuvista aromiaineista, ei kofeiinista.

Lue myös: Paljonko triathlon harrastus maksaa?

Usein kysytyt kysymykset